Lomapurjehdus Viron saaristossa 2016
Olin lomapurjehduksella kaljaasi Ihanalla 21.-29.7. viime kesänä. Matka oli hieno ja täynnä mahtavia, mieliinpainuvia luontoelämyksiä sekä mukavaa laivaelämää.
Hyvän miehistön ja päällystön johdolla purjehdus sujui hyvin ja onnistuneesti. Tässä albumissa on muutamia kuvia ja muistoja tuolta upealta matkalta.
Ennen lähtöä meidät asiakkaat jaettiin vahteihin, kolmeen ryhmään kansimiesten mukaan. Merivahti, huoltovahti ja vapaa vuorottelivat läpi vuorokausien neljän tunnin jaksoissa, kuten laivalla kuuluu. Merivahtiin kuului ohjaamista, purjeiden manööverit sekä sijainnin merkitseminen merikarttaan. Huoltovahdissa olimme apukäsinä byssassa (keittössä) ja pidimme laivaa siistinä. Vapaa oli vapaata :)
Odottavia lähtötunnelmia Maarianhaminan Itäsatamassa. Ihana vielä porvoolaisen Alexandran kyljessä styyrpuurin puolella.
Kökarin jäädessä taakse näimme upean auringon laskun. Värit vaihtelivat keltaisten, oranssien ja lilojen lukemattomissa eri sävyissä. Valokuvassa siitä on vain kalpea aavistus.
Illan pimetessä yöksi alkoivat loistojen, merimerkkien ja Utön majakan valot loistaa kaus merelle. Kuvassa oikealla rahtilaivan valot.
Muhun saari on Saarenmaan ja mantereen välissä. Kävimme mielenkiintoisella kiertoajelulla, mm. eestinhevosia kasvattavan Tihusen 260 hevosen tilalla. Kuulimme tarinoita luonnonuskosta ja annoimme talon keskellä olevan ikivanhan tammen hoitaa meitä.
Koguvan kylä on kaunis, elävä ulkoilmamuseo. Vierailu vei aikamatkalle 1880-1930 lukujen historiaan. Muhun kallioperän historia yltää vielä paljon kauemmaksi. Siinä on paljon dolomiittia ja koralliriutoista muodostunutta sedimenttikiveä.
Sää oli jälleen tyyntä ja moottorilla ajelun lomaan harjoittelimme mies-yli-laidan –tilannetta. Kaikki hyvin ja kaverit saatiin merestä ylös.
Ruhnu on pieni saari Riianlahdella, nelisenkymmentä asukasta. Saaren kunnanjohtaja, joka on myös poliisi ja taksikuski, kertoi mielenkiintoisesta historiasta. Saarella on ainakin 1300-luvulta lähtien ollut vironruotsalainen asutus aina vuoteen 1944 asti. Saarelta löytyy mm. kauppa, majakka ja museoalue, jossa on pii-itkätalo. Kaikkihan pitää olla pikkuisen isompaa kuin naapurilla! Koosta huolimatta saarella on kaksi kirkkoa vierekkäin. Ajopuusta rakennettu puinen kirkko hienoine puuleikkauksineen (1644) ja vieressä ruotsalaisten rakentama uusi kirkko vuodelta 1912.
Majakassa taitaa olla Eiffel-tornin piirteitä! Ei ihme, se on G. Eiffelin piirtämä ja rakennettu Le Havressa.
Saaren pitkillä rannoilla oli ”laulavaa hiekkaa”. Hiekka on niin ohutta, että kävellessä se alkaa ”ujeltaa”.
Lämpimän meren syleilyssä: laineet, aurinko ja aava horisontti. Yksi reissun hienoimpia kokemuksia! Kuva otettu vedessä. Miten maailma näyttääkin pannukakulta?
Tämän pitkän legin aloitimme aamulla klo 4. Onneksi minulla sattui olemaan silloin merivahti! Näin elämäni kauneimman auringonnousun.
Utu lisäsi maiseman kauneutta. Koska horisonttia ei näkynyt, tuntui kuin aikaa ei olisi ollut - oli vain tämä hetki. Tässä ja nyt. Auringon nouseminen taivaan laelle ja värien muuttuminen kertoivat kuitenkin päivän ja matkan etenemisestä.
Perillä Kärdlassa kävimme kiertoajelulla Hiidenmaan ympäri. Päivän kruunasi sauna ja iltauinti auringon laskiessa.
Turussa pistäydyimme Aurajoessa vaihtamassa miehistöä ja hyvästelemässä laivasta lähteneet kanssamatkaajat.
Elämäni meri -blogia kirjoittaa Essi, jonka sydäntä lähellä on veteen, erityisesti mereen liittyvät asiat. Purjehtimisen ja Kaljaasi Ihanan lisäksi harrastuksiin kuuluvat mm. taiji ja kuvataiteet.